Finlandia University - Yearbook (Hancock, MI)

Page 23 text:

juuri alkaneet lueskelumme syyslukukaudella, eras oppilas- tovereistamme, Anna Stenlierg, heitti lueskelunsa sikseen ja purjehti avioliiton ihanaan satamaan eraan henkivakuutus- asiamiehen kanssa. Talla luokalla lueskelimme uskontoa, suonien-, englannin- ja latinankielta, Ylidysvaliain liistoriaa, elainoppia ja kasvi- oppia. Kun taas vuonna 1914 kokoonnuimme opistolle alkamaan toista akateemista luokkaa, niin saimme Suruksemme huoma- ta poisjaaneen Emma Dicksonin, Otto Makelan, Victor Lou- kon, Agda Ojajarven, Sandra Jacksonin ja Eli Onkan. Kol- me viimemainittua oli muuttanut kauppaosaston puolelle lueskelemaan liikealaan kuuluvia aineita. He naet lialusivat pikemmin saada paastotodistuksen kuin me toiset. Poisjaa- neitten tilalle tuli kaksi innokasta uutta oppilasta, nim. Han- na Olson ja Emil Ruuska. Ensinmainittu oli kaynyt yhden vuoden Lake Nordenin korkeakoulua South Dakotassa. Emil Ruuska tavallaan ei ollutkaan mikaan uusi oppilas, vaan pain- Vastoin. Han oli ollut vain jonkun vuoden opistolta poissa ansaitsemassa Varoja koulunkayntiaan varten. Nyt tuli olemaan oppiaineina uskontoa, suomen-, englan- nin-, saksan- ja latinankielta seka algeloraa. Suurta lianka- luutta tuotti monelle se seikka, etta latinassa muuttui opetus- kieli suomesta englanniksi. Hauskimpia tunteja olivat suomen- ja saksankielen tunnit. Algelorassa emme aluksi tahtoneet voida kyllin selvasti ka- sittaa Xzn monimutkaista kayttamista, mutta vahitellen se kuitenkin selvisi. Tahan aikaan oli luokallamme useita kekkereita. Ensimai- nen tallainen oli eraana perjantai-iltana Jasloergin asunnolla, jonne Lempi meidat kutsui. Samallaisen hupaisen illan saim- me sitten jalestapain viettaa myoskin luokkamme jolitajatta- ren neiti Lasseyn kodissa. Ja kevaalla, ennenkuin lahdimme kesalomalle, teimme neiti Lasseyn seurassa huviretken jar- ven rannalle. Retkesta ja kekkereista oli seka huvitusta etta virkistysta. Samalla tallaiset tilaisuudet myoskin kasvatii- Vat meissa enemman sisaruus- ja veljeyshenkea. Monia samanlaisia kekkereita olemme pitaneet ja retkia tehneet joka vuosi viela jalestakin pain. Vuonna 1915 astuimme junior-luokallemme. Nyt oli rin- noissamme enemman innostusta kuin koskaan ennen. Jokai- sella oli tarkoitus ponnistella siksi kunnes saavuttaisi valkoi- sen lakin ja lyyryn. Sentahden ei kukaan ollutkaan jaanyt pois. Tulipa viela lisaakin kaksi ahkeraa oppilasta, nim. Saima Rissanen ja Maria Kiiski. Viimemainittu oli poissa- olonsa takia jaanyt edelliselta luokalta meidan luokalle. Sai- ma Rissanen oli suorittanut kaksi luokkaa Gilbertin korkea- koulussa Minnesotassa. Tami-an luokan aineina olivat: us- konto, suomen-, englannin- ja saksankieli, algebra, mittaus- oppi ja historia. 17

Page 22 text:

AKATEEMISEN LAPIPAASEVAN LUQKAN HISTQRIA. 11911-1917.1 Xfuonna 1911-1912 opiskeli Suomi-opiston val- mistavan osaston ensimaisella luokalla kah- r giugjjl I syna palasi takaisin lueskelemaan valmista- C,5,W', 'Q van osaston toiselle luokalle ainoastaan Arvo 'Q E Korhonen. ' L' Hanen ei kuitenkaan tarvinnut yksin pon- nistella. Uusia oppilaita tuli melkoinen joukko poisjaaneit- ten tilalle, joten koko luokan oppilasluku nousi aina kuuteen- toista. Ei tastakaan joukosta palannut hyvinkalan monta lu- kujaan jatkamaan seuraavana syksyna. Silla useat olivat tul- leet vain talven ajaksi oppimaan paaasiallisesti englannin- kielta. Mutta oli joukossa kuitenkin muutamia, joilla oli har- ras halu ponnistella eteenpain tiedon tiella ja jotka niin ollen palasivat syksylla takaisin jatkamaan lukujaan akateemisen osaston ensimaisella luokalla. Sellaisia oli seitseman, nim. Emma Dickson, Anna Stenloerg, Arvo Korhonen, William Olson, Victor Louko, Otto Makela ja Antti Kuusisto. Pois- jaaneitten tilalle tuli useita uusia, nim. Laura Kuijala, Lempi Jasberg, Agda Ojajarvi, Aino Sinko, Sandra Jackson ja Wil- liam Johnson. Myos Johan Hakola, toista viikkoa lueskel- tuaan valmistavan osaston toisella luokalla, sai opettajien suostumuksella hypata yhta askelta ylemmaksi, siis meidan luokallemme. Mestari han olikin sellaiseen urheiluun - hyp- pasi kuin orava puusta toiseen. Oli vahalla singahtaa ylem- maksi meita toisia. Kuitenkin han jai kanssamme yhdessa ahertamaan. Merkillisinta oli se, etta William Johnson, joka lukukau- den alussa oli jokseenkin varma siita, etta han tulisi ponnis- telemaan, kunnes saavuttaisi valkoisen lakin, jaikin jo jou- lulta pois eika sen eran perasta enaa tullut takaisin. Mutta oppilasluku luokallamme ei vahentynyt yhtaan, silla kevat- lukukaudella meihin yhtyi Eli Onkka. Han ei kuitenkaan kaikkia aineita seurannut meidan kanssamme. Mitaan varsinaista luokan toimintaa ei viela tana Vuonna ollut luokallamme, enempaa kuin edellisinakaan Vuosina, eika mitaan sanottavaa tapahtunutkaan, paitsi erasta tapausta, joka tuli yht'akkia meidan siita mitaan aavistamatta kuin salama selkealta taivaalta. Kavi naet niin, etta kun olimme 16 deksantoista oppilasta, joista seuraavana syk-

Page 24 text:

Lukukauden alussa heti jarjestimme luokan toiininnan ja valitsimme virkailijat. l?uheenjohtajaksi tuli Johan Hakola entisen William Olsonin tilalle ja varalle Aino Sinko, kirju- riksi Arvo Korhonen ja rahastonhoitajaksi Emil Ruuska. Kokouksia pidimme perjantaisin. Silloin talloin toimeenpa- nimme hupaisia illatsuja, .loissa suoritimme aina jonkun ver- ran ohjelmaakin. Ennen kesalomalle lahtoainme teimme vie- la hupaisen jarvirnatkan Aino Singon kotiin. Suurella jannityksella odotiinme tata viimeista vuotta, jon- ka olimnie viela paattaneet kaikin yhdessa ponnistella. Vii- mein se tulikin. Kaikki riensimmekin taas opistokotiin luku- jamme jatkamaan uusin voimin ja innoin. Gppiaineita oli sama maara kuin edellisenakin vuotena. Saksankieli oli kylla jalanyt pois, mutta sen tilalle tuli fy- siikka. Luokallemme tuli vielakin yksi uusi oppilas, Sigrid Hakola. Han oli suorittanut korkeakoulun kurssin Newberryssa, Michiganissa ja lueskeli nyt luokallamme uskontoa ja suo- menkielta. Valitsimnie luokkamine virkailijoiksi Aentiset, paitsi Emil Ruuskan tilalle rahastonhoitajaksi valitsimme Sigrid Ha- kolan. Syksylla jo heti valitsimme luokallemme mielilauseen, joka on: -'Luotarnme Korkeimpaanln Paatimme myoskin toimit- taa luokkajulkaisun koulusta lapipaasemisen muistoksi. Jul- kaisun nimeksi pantiin Suomi , Sen paatoimittajana on toi- minut Emil Ruuska ja aputoimittajina kaikki toiset. Suo- mi -julkaisussa on myoskin kauppakoulun lapipaasevien op- pilaiden toimittama erikoinen osasto. Luokan puolesta: A. O. Kfzlzzzlsisto. SPRING. . 1.--' n this great universe changes are continually taking place. Day and night, winter and :f v summer, fall and spring change continually. ? fj'fVff' ' People, as a rule, are incessantly awaiting a ,rg change of season. In winter they long for ' summer and 1H.SLl1Tl1Tl914 foriwmter. Thus I- f they are ever discontentecl with the present and constantly hoping for something new to come. ln all climates spring, however, is the most beautiful sea- son. Especially is this true in those countries where the winters are very long and severe. Of course, it is very prolo- alole that there are some who do not quite agree on this. They may have very strong reasons for asserting that sum- mer, for instance, is far superior to spring. However that may he, there seems to be a general belief that spring excels 18